Mitä mieltä eurovaaliehdokkaat ovat omaishoidon kehittämisestä EU:ssa
Eurovaaliehdokkaat vastasivat Omaishoitajaliiton kysymyksiin.
Omaishoitajaliitto lähetti eurovaaliehdokkaille kolme kysymystä omaishoidosta. Määräaikaan mennessä 53 ehdokasta vastasi kyselyyn.
Puolueittain eniten vastauksia tuli keskustalta ja sosialidemokraateilta. Eduskuntapuolueista vähiten vastauksia tuli kokoomukselta.
On syytä huomioida, että viimeisinä ehdokasasettelun päivinä nimetyillä ehdokkailla oli lyhyt aika vastata kyselyyn.
Omaishoitajat työsuojelun piiriin?
Ensimmäisessä kysymyksessä väittämänä oli: “Omaishoito ei ole työsuhteessa tehtävää ansiotyötä. Tulisiko kuitenkin työsuojelu ulottaa myös omaishoitajien ja sitovassa tilanteessa olevien läheishoitajien turvaksi?”
Täysin samaa mieltä oli 66 % vastanneista ja 30 % oli jokseenkin samaa mieltä. Yksittäiset ehdokkaat olivat vastanneet olevansa neutraaleja asian suhteen tai olevansa jokseenkin eri mieltä.
Samaa mieltä olleet korostivat sitovassa tilanteessa olevien omaishoitajien tekemän työn tärkeyttä ja hoivan tarjoamisen fyysisiä ja psyykkisiä riskejä. Työsuojelun nähtiin olevan yksi keino auttaa omaishoitajia jaksamaan vaativassa työssään. Työsuojelun nähtiin myös olevan vastaantulo yhteiskunnalta omaishoitajille, jotka säästävät yhteiskunnan varoja.
Osassa vastauksista tuotiin esille mahdollisen lainsäädännön muutosten haasteet. Jokseenkin eri mieltä olleiden ehdokkaiden vastauksissa mainittiin, että omais- ja läheishoitajien työn voisi turvata muilla tavoilla kuin työsuojelun kautta.
Hoivan ja työssäkäynnin tasapaino
Toisena väittämänä oli Omaishoitajaliiton vaalitavoite pidemmistä vapaista työstä: “Kompensoitu vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi tulisi olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.”
Tähän kysymykseen huikeat 89 % vastasi olevansa täysin samaa mieltä ja 11 % jokseenkin samaa mieltä. Yksikään vastannut ehdokas ei ollut eri mieltä väittämän kanssa.
Vaatimuksia kuvailtiin kohtuullisiksi ja inhimillisiksi. Osa vastaajista olisi valmiita tarjoamaan mahdollisuutta useampaankin vapaapäivään työstä, erityisesti saattohoidossa. Nähtiin, että pitkällä aikavälillä joustojen tarjoaminen on myös työnantajien ja koko yhteiskunnan etu.
Vastauksissa oltiin huolissaan vapaiden kompensaation kustannuksista. Esimerkiksi yrittäjille ei haluttu tästä lisäkustannusta, vaan toivottiin, että yhteiskunta voisi olla tarjoamassa kompensaation.
Vastaajilla oli selvästi halu edistää omaishoitajien jaksamista työn ja omaishoidon yhdistämisen tilanteissa.
Omaishoidon kehittäminen EU-tasolla
Viimeisenä väittämänä oli: “Omaishoidon ohjelma tarvitaan EU:hun sekä komission kehotuksesta jokaiseen jäsenvaltioon.”
Tähän kysymykseen tuli enemmän hajontaa vastaajien välillä lähinnä riippuen ehdokkaiden suhtautumisesta EU:n kautta tulevaan sääntelyyn.
Täysin samaa mieltä oli 66 % vastanneista, ja 22 % oli jokseenkin samaa mieltä. Neutraalisti asiaan suhtautuvia tai eri mieltä olevia vastaajia oli yhteensä 12 % vastaajista.
EU:n omaishoito-ohjelman kannattajat toivat esille, että ohjelma olisi tärkeä väline väestön ikääntyessä ja omaishoitajien määrän kasvaessa. Koetiin, että omaishoitajien työ on korvaamatonta, mutta usein he jäävät vaille tunnustusta ja riittäviä tukitoimia. EU:n omaishoito-ohjelma tarjoaisi vastaajien mielestä ohjausta ja resursseja omaishoitajien asian edistämiseksi.
Ohjelmien kehittämiseen kriittisemmin suhtautuvat toivat esille huolen byrokratian lisääntymisestä. Päätökset ja kehittäminen haluttiin pitää kansallisella tasolla.
Kaikki ehdokkaiden vastaukset ovat luettavissa omaishoitajat.fi/vaalit
Omaishoitajaliitto kiittää kaikkia vastanneita ehdokkaita ja kannustaa kaikkia käyttämään ääntään eurovaaleissa!
