Omaishoidon tuki

Mikä on omaishoidon tuki ?

Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Nämä määritellään omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelmassa.  Laki omaishoidon tuesta (937/2005) on ollut voimassa vuodesta 2006.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen.

Mistä ja miten tukea haetaan ja kenelle sitä myönnetään?

Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta.

Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tukiasioita hoitaa esimerkiksi kotipalveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoitolain 3 §:n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos:

  • henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
  • hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
  • hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
  • omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
  • hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva;
  • tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Omaishoidon tuessa ei ole ikärajoja, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen vanhempia kuin iäkästä vanhempaansakin hoitavaa. Noin puolet omaishoidon tuella hoidettavista henkilöistä on sairaita tai vammaisia puolisoita. 

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Myös omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa.

Omaishoitosopimus

Jos kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, kunta ja omaishoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitosopimuksen liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio.

Omaishoitosopimus on  toistaiseksi voimassa, ellei ole erityistä syytä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Voimassa oleviin sopimuksiin tehdään vuosittain indeksitarkistus. Määräaikaisen sopimuksen tekemisen lähtökohtana on aina hoidettavan etu. Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin:

  • hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta
  • omaishoitajan oikeudesta vapaapäiviin
  • vapaan järjestämisestä
  • määräaikaisen sopimuksen kestosta sekä
  • hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.

On tärkeää, että edeliset tiedot kirjataan sopimukseen tarkasti ja yksityiskohtaisesti.

Hoitopalkkio

Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuen alimman hoitopalkkion suuruus vuonna 2014 on 381 € kuukaudessa. Hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen on mahdollista hakea omaishoidon tukea, joka on vähintään 761,99  € kuukaudessa. Esimerkiksi saattohoitotilanne tai hoidettavan toipuminen vakavasta leikkauksesta voi olla tällainen siirtymävaihe.

Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumääristä ja kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.

Omaishoitajan eläketurva

Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos omaishoitaja on sopimusta tehdessään alle 68-vuotias. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Tarkempia tietoja ennen vuotta 1940 syntyneiden eläkkeistä sekä muista omaishoitajan eläkettä koskevista kysymyksistä saa Kuntien eläkevakuutuksen neuvonnasta, puh. 020 614 2837. Kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle.

Oikeus vapaaseen

Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Oikeus vapaaseen on myös omaishoitajalla, jonka hoidettava viettää kodin ulkopuolella vähäisen osan vuorokaudesta (keskimäärin 5-7 tuntia arkipäivisin) esimerkiksi päivätoiminnassa, kuntoutuksessa  tai opiskelemassa. Lakisääteisen vapaan lisäksi kunta voi myöntää kaikille omaishoidon tuen saajille myös enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Lakisääteiset vapaat tai virkistysvapaat eivät saa vähentää tukipalkkion määrää.

Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, hoidettavan maksettavaksi voi tulla enintään 10,60 € vuorokaudessa. Tämä koskee myös palvelusetelillä ostettavaa sijaisapua.

Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Vaikka kunnalla ei ole järjestämisvelvollisuutta, omaishoitajan kannattaa keskustella kunnan kanssa tilanteestaan ja hakea palveluita.

Hoidettavalle annettavat palvelut

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu), henkilökohtainen apu (Vammaispalvelulain uudistus 2008/981), apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut.

Omaishoidon tukeen liittyvät maksut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esimerkiksi kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta). Kunta voi kuitenkin alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen perimisestä. Palveluja varten kunta voi antaa myös palveluseteleitä.

Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen

Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuitenkin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua.

Omaishoidon yhteyshenkilö

Kunnan on nimettävä omaishoitajalle yhteyshenkilö ja annettava ohjausta ja neuvontaa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan voidaan kirjata myös omaishoitajan tarvitsema kuntoutus sekä eri järjestöjen tuottamia palvelu- ja tukimuotoja kuten vertaistukea, lomia, virkistystä, koulutusta ja sopeutumisvalmennusta.

Omaishoidon tuki pähkinänkuoressa

  • Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
  • Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
  • Omaishoidon tuesta tehdään sopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
  • Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
  • Omaishoidon tukena voidaan myöntää hoitopalkkio ja palveluja.
  • Alin hoitopalkkio on vähintään 374,51  € kuukaudessa (v. 2013).
  • Lyhytaikaisessa, raskaassa omaishoitotilanteessa palkkio on vähintään 749,01 € kuukaudessa (v. 2013).
  • Perusteena on ainoastaan hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
  • Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.
  • Omaishoitajalla on tietyin edellytyksin oikeus lakisääteiseen vapaaseen. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidosta omaishoitajan vapaan aikana.

OMAISHOIDON TUEN MAKSAMISESTA ULKOMAILLE

Voimassa olevien säännösten mukaan omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä ei ole se, että henkilö koko tuen myöntämisen ajan oleskelisi ainoastaan kotonaan. Kunta on voinut maksaa hoitopalkkiota esimerkiksi siltä ajalta kun hoidettava ja hoitaja ovat kesämökillä. Vastaavasti myöskään lyhyt ulkomaanmatka ei ole ollut palkkion maksamisen esteenä. Omaishoidon tukeen ei sovelleta EY:n säännöksiä etuuksien maksamisesta ulkomaille (ETY-asetus 1408/71), vaan sosiaalipalveluna omaishoidon tuen myöntäminen ja suorittaminen ulkomaille määrittyy ensi sijassa sosiaalihuoltolain mukaan. Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaan kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kunnassa kotipaikka. Jollei henkilöllä ole kotipaikkaa, pidetään häntä sen kunnan asukkaana, jossa hän oleskelee. 

Laki omaishoidon tuesta

Lisätietoa omaishoidon tuesta ja omaishoidosta

Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoidon neuvontanumeroon 020 7806 599 voi soittaa maanantaista torstaihin klo 9-15. Vaikka liiton ohjaus- ja neuvontapuhelin on 0207-alkuinen, puhelut maksavat soittajalle saman verran riippumatta miltä paikkakunnalta soitetaan. Puhelujen hinnat ovat kiinteästä verkosta soitettaessa 1.2.2008 alkaen 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min ja matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. +14,9 snt/min.

Tutustu myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton Tiedä, taida, selviydyt -palveluoppaaseen (pdf 4,88 Mt).

Lisäksi omaishoitolain soveltamista kunnissa helpottamaan on tehty sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin yhteistyönä Opas omaishoidon tuesta päättäjille (pdf 377 kt).