Aikaisempi vaalivaikuttaminen

Tavoitteena on työssäkäynnin joustavuus ja mahdollisten taloudellisten riskien pienentyminen omaishoitoon ryhtyville ansiotyössä käyville henkilöille yhdenvertaisesti työtehtävästä, toimialasta tai työnantajasta riippumatta (minimitulotaso myös matalapalkkaisille).

Tarvittavat toimenpiteet

• työsopimuslain mukainen omaishoitovapaa korvaukselliseksi
• vapaaseen oikeutettujen kapea määritelmä tulee muuttaa muotoon ”työntekijän perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön äkillistä huolenpitotarvetta varten
• vaikuttavuusarviointeja omaishoitovapaasta ja muista työelämän omaishoitoystävällisistä ratkaisuista
• sosiaaliturvauudistuksessa ratkaisuja omaishoitomahdollisuuksien lisäämiseen osana elämänkulkua ja työuraa

Naisten ja miesten tasa-arvo ei toteudu omaishoidossa (Tiedote 5.10.2022)

Omaishoito ei sytytä työmarkkinaneuvotteluissa (Tiedote 3.11.2022)

Tavoitteena on omaishoidon tuen yhdenvertainen saatavuus sekä riittävät, saavutettavat ja laadukkaat palvelut.

Tarvittavat toimenpiteet

• omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön uudistaminen, joka varmistaa omaishoitolain yhdenmukaisen toimeenpanon hyvinvointialueilla ja Helsingissä
• omaishoidon tuen palkkiot vastaamaan vähintään KOHO:n (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma) esitystä indeksikorotuksin
• omaishoidon tuen palkkio etuoikeutetuksi tuloksi
• riittävät palvelut, omaishoitotakuu (hoivatakuu)henkilökohtaisen budjetoinnin lisääminen
• omaishoitajille myönteiset verotusratkaisut: esimerkiksi omaishoitotulovähennys, kuten eläketulovähennys

THL ehdottaa omaishoidon tuen myöntämisperusteiden yhtenäistämistä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (THL:n tiedote 14.9.2022)

Lue Omaishoitajaliiton kommentit.

Omaishoitajien asema paranee vain lakeja muuttamalla (Tiedote 12.10.2022)Hoivajärjestelmämme sortuu, jos omaishoitajista ei pidetä huolta(avautuu uuteen ikkunaan) (Blogi 12.1.2023)

Tavoitteena on omaishoitajayhdistysten toiminnan merkityksen huomioon ottaminen ja rahoitukseen vaikuttaminen.

Tarvittavat toimenpiteet

• palveluketjuissa ja -kokonaisuuksissa otetaan huomioon kolmannen sektorin rooli ja merkitys omaishoitajille, kolmannen sektorin rooli myös yhdyspinnoissa soten ja hyten välillä
• kolmannen sektorin toiminnoista hyötyvät omaishoitajat ja -perheet ohjataan palveluketjuissa järjestötoimintojen, järjestöjen tarjoaman tuen piiriin
• vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen autonomiset toimintaedellytykset, riittävät avustukset

Omaishoitajaliiton tavoitteet vuosien 2023–2026 hallitusohjelmaan (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan)

Aluevaalit 2022

Reilua muutosta omaishoitajille – aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden päättäjät 

Omaishoitoyhteisön tavoitteena on, että tulevilla hyvinvointialueilla omaishoito on tärkeä osa hoivan kokonaisuutta ja sitä kehitetään. Omaishoitoyhdistykset ovat keskeisiä kumppaneita hyvinvointialueiden omaishoidon palveluiden ja kehittämisen toimeenpanossa. Liitto nostaa aluevaaleissa kolme asiaa: omaishoito hoivan kokonaisuudessa, omaishoitajat kumppaneina ja omaishoitajayhdistykset palveluiden tärkeänä osana. Aluevaalien vaalipäivä sunnuntai 23.1.2022 

Omaishoito osaksi hoivan kokonaisuutta 

Omaishoitoa tulee arvioida ja kehittää keskeisenä osana hoiva- ja palvelujärjestelmää sekä resursoida siihen riittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueelle, on tärkeä ottaa huomioon koko alueen omaishoidon kehittämistarpeet. Hyvinvointialueilla tulee olla selvä käsitys alueen omaishoidon kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista. Lisäksi alueiden tulee osoittaa selkeät kehittämiskohteet, joilla omaishoitajien asemaa parannetaan. 

Alueellisen omaishoidon kehittämistyön tavoitteen asettelussa voi hyödyntää toimivia aikaisempien hankkeiden kehittämistyöskentelyä ohjaavia periaatteita. Näitä ovat muun muassa omaishoitoperheiden asiakasosallisuuden vahvistaminen ja ennakoivien palveluiden tarjoama tuki. Hyvinvointialueille tarvitaan lähipalveluperiaatteella toimivia osaamiskeskuksia, joissa omaishoitajat saavat palveluohjausta ja räätälöityjä palveluita selkeästi yhden luukun periaatteella. 

Omaishoidon tuki on nykyisin pirstoutunut kunnissa eri tulosalueille, kuten ikäihmisten palveluihin, vammaispalveluihin tai lapsiperhepalveluihin. Omaishoitotilanteissa hyödynnetään palveluita usein samanaikaisesti eri tulosalueilta ja terveydenhuollosta. Omaishoitajan on toisinaan vaikeaa hahmottaa, mitä he tarvitsisivat ja mihin palveluihin ovat oikeutettuja. Palvelu tulee saada perheelle ilman kohtuutonta viivytystä, joustavasti ja saavutettavasti yhden luukun periaatteella. Paremmalla omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä tavoitetaan suurempi joukko avuntarvitsijoita sekä parannetaan mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti. 

Omaishoitajat arvokkaita kumppaneita 

Vaikka omaishoito on kaikenikäisten asia, omaishoitajien tuen tarpeet näkyvät erityisesti ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Ilman omaishoitajien panosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Tutkimuksen mukaan pelkästään iäkkäiden hoidon vaihtoehtoiskustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 miljardia euroa enemmän vuodessa (Keväjärvi ym. 2020). Iäkkäiden hoivan vastuun siirtyessä avohoitoon eli koti- ja omaishoitoon riskinä on, että ikääntymiskehitys ja hoivantarpeen kasvu siirtävät tulevaisuudessa vastuuta vielä nykyistä enemmän omaisille. 

Hyvinvointialueilla päätetään alueen omaishoidon tuen taso. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan vastuuseen ja sitovuuteen. Yleisimmin korotustarvetta arvioidaan olevan sosiaaliturvaturvaetuuksista juuri omaishoidon tuen palkkiossa (vrt. Sosiaalibarometri 2017). Kun kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, on otettava huomioon myös ilman omaishoitosopimusta toimivat omaishoitajat.  

Omaishoitajayhdistysten yhteisöllinen tuki tärkeä osa palvelukokonaisuutta 

Omaishoitajayhdistykset välittävät tietoa omaishoitajien arjesta, palvelutarpeista ja taloudellisesta selviytymisestä päättäjille. Yhdistykset tekevät aloitteita käytäntöjen parantamiseksi ja ideoivat tarvittavia tukitoimia. Omaishoitajayhdistykset ylläpitävät hyvinvointia edistäviä vertaisryhmiä ja tarjoavat tukea omaishoitajille. Yhdistysten matalan kynnyksen toiminta ennaltaehkäisee raskaamman tuen ja palvelujen tarvetta. 

Omaishoitajaliitto esittää, että kullekin hyvinvointialueille perustetaan erillinen omaishoidon kehittämisen toimikunta, joissa on mukana järjestöjen edustajat. Järjestöillä tulee olla selkeä rooli palveluketjuissa ja hyvinvoinnin edistämisessä, sillä auttamistoiminnan on pysyttävä lähellä avun tarvitsijaa. Järjestöt tulee ottaa mukaan eritysosaamisellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön ja kansalaisvaikuttamiseen. Hyvinvointialueiden on tunnistettava järjestöjen merkittävä rooli palveluiden kehittäjinä ja tarjottava kumppanuusrahoitusta järjestöille.  

Omaishoitoyhteisö haastaa aluevaltuustoihin pyrkiviä ehdokkaita perehtymään omaishoitajien tilanteisiin: tunnistamaan tuen tarpeita, kehittämään tukimuotoja sekä toimimaan yhdessä omaishoitajien ja omaishoitajayhdistysten kanssa.  

Omaishoitajaliiton kuntavaalitavoitteet 2021

Omaishoitoyhteisön tavoitteet korostavat omaishoidon arvoa inhimillisesti ja taloudellisesti vuoden 2021 kuntavaaleissa. Liitto ja yhdistykset tavoittelevat sitä, että kunnat paikantaisivat omaishoidon paremmin hyvinvointistrategioihinsa. Vaalitavoitteet peräänkuuluttavat omaishoitajayhdistysten ja kuntien välistä kumppanuutta. Omaishoitoyhteisö haastaa ehdokkaita perehtymään kuntansa omaishoitajien tilanteisiin: tunnistamaan niitä, kehittämään tukimuotoja ja toimimaan yhdessä omaishoitajayhdistysten kanssa.

Omaishoito kuntien hyvinvointistrategioihin

Kuntien hyvinvointistrategia linjaa tahtotilaa ja keinoja rakentaa hyvinvoivaa kuntaa. Kunnanvaltuusto vastaa strategiasta, jonka pohjaksi tarvitaan tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tässä kokonaisuudessa tulee arvioida myös omaishoitajien tilanteita. Taustaa saa esimerkiksi omaishoitajien terveystarkastuksista koottujen tietojen pohjalta sekä kunnan omaishoidon ja kotipalvelun työntekijöiltä. Lisäksi omaishoitajayhdistykset raportoivat kuntiin omaishoitajien tilanteista ja tuen tarpeista.

Liitto pitää omaishoitomyönteisinä päättäjiä, jotka edellyttävät kunnaltaan laaja-alaista omaishoidon nykytilanteen ja tulevien vuosien kehityssuunnan arviointia. Sen pohjalta kunta linjaa tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja myös resursoi kehittämistyön.

Omaishoito arvokasta kunnalle – antaako kunta arvoa omaishoitajalle?

Omaishoitaja on kunnalle lottovoitto. Esimerkiksi sopimusomaishoitajille myönnettävän omaishoidon tuen sisällön voisi moninkertaistaa, ja silti omaishoito olisi edullisempaa hoitoa kuin vaihtoehtoinen hoito kunnan järjestämänä. Vaihtoehtoisten hoivaratkaisujen kustannuksia kunnille on esitetty oheisessa taulukossa.
Kustannukset perustuvat kuuden suurimman kaupungin yksikkökustannusten perusteella tehtyihin laskelmiin vuodelta 2019, www.kuusikkokunnat.fi.

Omaishoitajat pitävät vaativaan ja sitovaan hoivavastuuseensa nähden saamaansa taloudellista ja palveluin annettua tukea usein riittämättömänä. Toisinaan palveluita jopa evätään omaishoidon tuen palkkion vuoksi, mikä on vastoin omaishoitolain henkeä. Yleisimmin korotustarvetta sosiaaliturvaturvaetuuksista arvioidaan olevan juuri omaishoidon tuen palkkiossa (vrt. Sosiaalibarometri 2017).

Iäkkäiden ihmisten laitoshoidon tavoiteltu purku on toteutunut käytännössä, ja hoivan vastuuta on siirretty avohoitoon eli koti- ja omaishoitoon. Samalla kotihoidon kattavuus on kaventunut, mikä on lisännyt hoivavastuuta omaishoitajille yhä vaativampaa hoitoa tarvitsevista henkilöistä. Riskinä on, että ikääntymiskehitys ja hoivantarpeen kasvu siirtävät tulevaisuudessa vastuuta vielä nykyistä enemmän omaisille.

Ilman omaishoitajien panosta kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Uuden tutkimuksen mukaan pelkästään iäkkäiden hoidon kustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 miljardia euroa enemmän vuodessa (Keväjärvi ym. 2020). Omaishoitoa tulee tarkastella, kehittää ja resursoida keskeisenä osana hoiva- ja palvelujärjestelmää.

Omaishoitajayhdistykset kuntien kumppaneita

Omaishoitoyhteisö auttaa kuntapäättäjiä edistämään reiluja ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Omaishoitajayhdistykset tarjoavat tietoa, vertaistoimintaa ja virkistystä – välittävän yhteisön tuen tarpeessa oleville omaishoitajille.

Yhdistyksissä on merkityksellisiä vapaaehtoistoiminnan paikkoja, joissa auttaessaan muita saa myös itselleen. Tiedetään, että yhdistysten matalan kynnyksen toiminta pystyy ennaltaehkäisemään raskaamman tuen ja palvelujen tarvetta.

Yhdistykset välittävät tietoa omaishoitajien tarpeista sekä kehittävät hyviä, asiakaslähtöisiä toimintakäytäntöjä yhteistyössä kuntien kanssa. Toimintansa mahdollistamiseksi yhdistykset tarvitsevat esimerkiksi tiloja, yhteistyötä ja taloudellista tukea. Tässä on kunnan paikka kumppanuudelle mahdollistaa omaishoitajayhdistysten toiminta.
Lopuksi

Vaalitavoitteet viestittävät, että viisas kunta pitää huolta omaishoitajista. Kuntapäättäjä toimii oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti kestävästi, kun hän varmistaa, että omaishoitoperheille on tarjolla laadukasta ohjausta, tukea ja palveluita. Omaishoitotilanteiden monimuotoisuuden vuoksi tuki edellyttää usein räätälöintiä. Tämä edistää parhaimman tuloksen ja kustannusvaikuttavuuden aikaansaamista pitkällä aikavälillä.

Lähteet:

Sosiaalibarometri (2017). Ari-Matti Näätänen, Pia Londén & Juha Petosalmi (toim.) Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö.