Vaalit
Europarlamenttivaalit 2024
Ennakkoäänestys 29.5.–4.6.2024
Äänestyspäivä 9.6.2024
Monet omaishoitoon vaikuttavat säädökset linjataan EU:ssa. Esimerkiksi perhevapaauudistuksessa työsopimuslakiin säädetty viiden vuorokauden omaishoitovapaa juontuu Euroopan Parlamentin päättämästä Työelämän tasapaino -direktiivistä. Omaishoitajaliitto on osa omaishoitojärjestöjen Eurocarers-verkostoa, joka vaikuttaa EU:n säädösvalmisteluun ja linjauksiin.
Omaishoitajaliiton vaalitavoitteet
Suomessa yli 100 000 työssäkäyvää henkilöä huolehtii päivittäin eri kotitaloudessa asuvasta aikuisesta1. Läheis- ja omaishoidon osuus on 80 prosenttia hoivan kokonaisuudesta2.
EU:n jäsenmaissa omaishoitajien hoivaan käyttämän ajan osuuden arvioidaan olevan noin 2,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta: se on korkeampi kuin pitkäaikaishoidon julkiset menot3.
Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen on mahdollista, kun läheis- ja omaishoidon rasitukset ja kustannusvaikutukset eivät ole kohtuuttomia. Tällöin myös osaavan, hyvinvoivan työvoiman tarjonta kasvaa ja yksilön toimeentulo- ja eläketurva paranee. Hoivavastuun jaot lisäävät myös sukupuolten taloudellista tasa-arvoa, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä yritysten tuottavuutta.
Fair Care – Reiluutta omaishoitajille
- Omaishoitajat työsuojelun piiriin
- Hoiva ja työssäkäynti tasapainoon
- Omaishoito-ohjelma Euroopan unioniin ja jäsenvaltioihin
1. Omaishoitajat työsuojelun piiriin: fyysisen ja psyykkisen kuormituksen ennaltaehkäisy
EU:ssa on säädetty työsuojelusta, mikä määrittää myös jäsenvaltioiden työsuojelulainsäädäntöä. Työsuojelusäädösten tulisi koskea omaishoitajia aina, kun he ovat omaishoidon tuen kriteerejä vastaavassa sitovassa hoivavastuussa, olipa heillä sopimus tai ei.
Omaishoito ei ole työsopimussuhteista työtä, mutta hyvin sitova hoivavastuu saattaa aiheuttaa työnteon kaltaisia terveysriskejä ja kuormitusta. Tutkimusten mukaan omaishoitajilla on todettu masennukseen ja ahdistukseen liittyviä oireita. Omaishoito kuormittaa psyykkisesti ja fyysisesti sekä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen.
Hyvinvointialueen kanssa sopimuksen tehneille omaishoitajille tehdään hyvinvointi- ja terveystarkastuksista. Tarkastusten tarkoituksena on tukea omaishoitotehtävän onnistumista ja puuttua uhkaaviin riskeihin, kuten uupumiseen, sairastumiseen fyysisesti tai psyykkisesti ja syrjäytymiseen. Tarkastukset eivät kuitenkaan toteutuneet kaikkialla ja suurella osalla omaishoitajista ei ole sopimusta, joten heitä nämä tarkastusta koskevat säädökset eivät koske.
Hoidettavan henkilön hyvinvointi on riippuvainen omaishoitajan hyvinvoinnista. Omaishoitajan voidessa hyvin, todennäköisesti myös läheinen saa parempaa hoitoa ja kuntoutusta sekä hoitosuhteessa vältytään kaltoinkohtelulta.
2. Hoiva ja työssäkäynti tasapainoon: pidempi ja korvattu vapaa läheisen auttamiseen
Vuonna 2022 Suomen työsopimuslakiin lisättiin EU:n työelämän tasapainodirektiivin mukaisesti palkaton kalenterivuosittainen viiden päivän vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi (TSL 4 luku 7b §). Säännös toi oikeuden työstä poissaoloon myös silloin, kun työajan joustot tai vapaiden käyttö eivät ole mahdollisia tai riittäviä läheisestä huolehtimiseksi. Lakiuudistus oli askel parempaan, mutta riittämätön. Pienten lasten vanhemmille on jo kompensoitu vapaita, ja sama malli tarvitaan hoivaan hoidettavan henkilön ikään katsomatta.
EU:n tulee parantaa työelämän tasapainoa koskevan direktiivin 6 artiklaa niin, että jäsenmaat velvoitetaan säätämään vapaista seuraavasti:
- työpäivän aikaisen hoivatyön aiheuttama ansionmenetys pitää kompensoida.
- vapaaoikeus tulee olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.
- vapaaoikeutta tulee laajentaa koskemaan kaikkia tosiasiallisia omaishoitotilanteita (kuten Suomen lainsäädännössä on määritelty hoidettava läheinen direktiiviä laajemmin (TSL 4:7a §).
3. Omaishoito-ohjelma EU:ssa ja jäsenvaltioihin
Vuonna 2022 hyväksytyn EU:n hoito- ja hoivastrategian toimeenpanossa pitää saada aikaiseksi EU:n laajuinen omaishoito-ohjelma ja komission kehotus omaishoidon ohjelman/strategian laatimiseksi kansallisesti jokaisessa jäsenvaltiossa.
Uusia poikkihallinnollisia linjauksia tarvitaan Suomessakin ei vain sosiaali- ja terveysministeriön vaan erityisesti myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Syynä on ikääntyvien määrän kasvu ja hoitoalan työntekijäpula.
Omaishoito-ohjelman tulee määritellä, miten tunnistamme ja tunnustamme omaishoitajuuden sekä mitä oikeuksia kuuluu omaishoitajalle ja hänen hoidettavalle läheiselleen. Omaishoitajan tulee saada tarpeidensa mukaan apua, tukea ja palveluita, esimerkiksi kotihoidosta ja itselle omaa vapaa-aikaa hoidosta. Omaishoitajat tarvitsevat myös terveystarkastuksia (vrt. kohta1) ja tarpeen mukaan kuntoutusta.
Lähteet
1. Sutela, H., Pärnänen, A. ja Keyriläinen, M. (2019). Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus(siirryt toiseen palveluun).
2. Hoffmann, F. & Rodrigues, R. (2010). Informal Carers: Who Takes Care of Them? Policy Brief 4/2010. Vienna: European Centre(siirryt toiseen palveluun).
3. Komission tiedonanto eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta 2022 PDF(siirryt toiseen palveluun)
Europarlamenttivaaleista tietoa
Euroopan parlamentti (EP) on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. EU-kansalaiset valitsevat sen jäsenet suorilla vaaleilla, jotka järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa joka viides vuosi. Vaalikaudelle 2024–2029 tehdyn päätöksen mukaan Euroopan parlamentin jäsenmäärä on 720 ja Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä 15. Lisää tietoa Eurovaaleista vaalit.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
